..

Tiedätkö sen tunteen, kun kaikki on hetken täydellistä? Kun sisällä on niin lämmin olo, ettei mikään asia maailmassa voi sitä kaataa. Joskus se tulee kuuntelemalla jotain riipaisevan kaunista musiikkia, joskus hetki on täydellinen kun aurinko paistaa niin, että pitää siristää silmiä. Joskus se hetki on keskustelu hyvän ystävän kanssa tai tietoisuus jostain tulevasta´, jota ei malttaisi odottaa. Muisto menneestä, joka saa hymyn sydämeen. Sen tunteen kun saisi jaettua jonkun toisen kanssa. Jonkun, joka ansaitsee tuntea samoin. Hyvä ystävä jolla on ollut paljon vaikeita aikoja elämässä, sielunkumppani, joku ihminen jolla on uskomaton vetovoima juuri sinuun..
Täydellinen hetki.

Ajatuksia..

Minä toivon sinulle, elämäsi matkalle:
Sen verran onnea, ettet kesken katkea.
Sen verran valoa, et tiedät kenen viereen istua.
Ja sen verran pimeyttä, että on pakko rukoilla.

Sinä ystäväni niin kirkkaana soit, sulla on kaikki jo mukana.
Sinä maailmaa mittaillen kantaa sen voit, mikä on kaikkein arvokkainta.

Toivon sen verran murhetta, ettet sorra heikkoa.
Ja sen verran rakkautta, et tiedät milloin vaieta.
Sen verran viisautta, et tunnistat ystäväsi.
Ja sen verran kipua, että osaat antaa anteeksi.

Sinä ystäväni niin kirkkaana soit, sulla on kaikki jo mukana.
Sinä maailmaa mittaillen kantaa sen voit, mikä on kaikkein arvokkainta.

Sinä ystäväni niin kirkkaana soit, sulla on kaikki jo mukana.
Sinä maailmaa mittaillen kantaa sen voit, mikä on kaikkein arvokkainta.

Se kuuluisa ensivaikutelma..

Huokaus..
Päätin antaa blogille uuden mahdollisuuden. Edellisen kämmäsi ah-niin-ihana vanha tietokoneeni. Nyt kun mulla on uusi läppäri, on tietysti aika aloittaa uusi blogi. Loogista, eikös?  Oon tässä nyt parin vuoden ajan lueskellut ihmisten blogeja. Täytyy myöntää, myös minusta löytyy tirkistelijän vikaa. Miksi muuksi sitä voisi kutsua kuin tirkistelyksi? Hyvin usein blogit kun sisältävät hyvinkin henkilökohtaisia asioita. (Kommentoikaa, jos olette eri mieltä.) Ja koska mulla ei ole telkkaria jonka avulla saisin tyydytettyä reality-sarjojen tarjoamaa viehkeää tirkistely mahdollisuutta, täytyy "tyytyä" blogeihin.
Jos siis olet eri mieltä, kommentoi toki. Olis kiva tietää löytääkö blogini koskaan lukijoita.

Tästä se sitten alkaa. Viihtykäämme.